KÄRLEKS MUMS

Elämäntyyliblogi

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Isänpäivän käpykakku

Rauhallista sunnuntaiehtoota!

Kylläpäs viikonloppu meni nopsaan. Olen jo paluumatkalla Helsinkiin, mutta takana on hieno viikonloppu! Juhlimme siis äidin pyöreitä vuosia, sekä tietenkin isää. Sisarenpoikani Vilho tähditti viikonloppuani, sillä Emma ja Matu viettivät laatuaikaa kanssani. Tai kanssamme. :) 

Tädin silmäterä <3


Meidän perheen isänpäiväperinteeksi on muodostunut, että aamiaispöydässä herkuttelemme isän lempparikakulla, nimittäin käpykakulla. Olen jo pitkään miettinyt miten kiva sitä olisi leipoa itse, joten nyt päätin yllättää isän leipomalla itse hänen suosikkikakkunsa. Vaatimukset ovat kovat, sillä juuri tämän kakun suhteen isä on todella valikoiva. Kääk!

KÄPYKAKKU:

Pohja:
5 onnellisen kanan munaa
2 ½ dl sokeria
2 ¼ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria


Täyte 1: Vadelmahillo

Täyte 2: Vaniljakreemi

2 dl kuohukermaa
1 onnellisen kanan muna
1 rkl maizenaa suurustettuna tilkkaan tuohon kermaan
1 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
flora vispiä


Täyte 3: Kermavaahto

2,5 dl flora vispiä

Kostutukseen maitoa

Kuorrutus: 1 pötkö Sallisen marsipaania ja ruskeaa elintarvikeväriä. Meillä ei ollut ruskeaa elintarvikeväriä, joten äiti keksi, että värjätään marsipaani kaakaojauheella! Ja se toimi!:) Mutta siinä oli aika kova homma, suosittelen, että elintarvikevärillä. Ainakaan Seinäjoen Minimanissa ei myyty ruskeaa valmista marsipaania, eikä ruskeaa elintarvikeväriä tuskin sellaista on olemassakaan…? Pastavärejähän kuitenkin on, mm. confetissa, sieltä saa ainakin ruskeaa.

Koristeluun: tomusokeria sirotellen. Tämän unohdin, eikä näy kuvissa. Mutta seuraavalla  kerralla!


Tarkkaa puuhaa!

VALMISTUS: 

Pohjaa valmistaessa vatkasin onnellisen kanan munat ja sokerin vaahdoksi. Lisäsin jauhoseoksen, jossa leivinjauhe ja vaniljasokeri lopuksi varovasti. Kaadoin taikinan uunipellille ja paistoin n. 13 minuuttia 225 C°. Vaihtoehtoisesti voi kakusta tehdä tietenkin gluteenittoman, jolloin vehnäjauhojen tilasta laittaa perunajauhoja.  Tällöin kannattaa leivinpaperi voidella öljyllä, että pohja irtoaa paremmin.

Kumaisin uunista tulleen pohjan ja annoin jähtyä. Isä tuli keittiöön hiippailemaan mitä oikein teen! Vastasin jotain hyvin ympäripyöreää ja sitten hän lähti tv-huoneeseen vissiin urheilua katsomaan.

No, aloin valmistamaan vaniljakreemiä. Keitin kerman, munan ja maizenan pienellä lämmöllä, kunnes oli paksua ja kuohkeaa (n. 8- min).  Annoin jäähtyä ja maustoin sitten sokereilla. Kun tämä oli täysin jäähtynyt, vatkasin flora vispin vaahdoksi ja lisäsin 1/3 kermavaahdosta varovasti kattilassa keitettyyn seokseen.  Näin oli vaniljakreemi valmis!

Leikkasin uunipellillä paistuneesta kakkupohjasta 4 suorakaiteen muotoista palaa niin, että ne ovat toinen toistaan pienempiä. Sitten aloin kasaamaan ja täyttämään kakkua. Aloitin suurimmasta suorakaiteesta, jonka kostutin maidolla. Päälle levitin vadelmahilloa. Laitin päälle astetta pienemmän leikkaamani kakkupohjan, jonka jälleen kostutin maidolla. Tämän päälle levitin vaniljakreemin. Sitten taas seuraava hieman pienempi kakkupohja ja kostutus maidolla. Tähän päälle levitin puolestaan vadelmahilloa ja kermavaahtoa. Sitten viimeinen ja kaikista pienin kakkupohjan palanen jonka taas kostutin maidolla. Sitten leikkasin kakun kävyn muotoon ja päälle levitin aimo annoksen kermavaahtoa. Vuorasin koko kakun kermavaahdolla, kauttaaltaan, mutta niin, että kakun päällä oli eniten ja paksu kerros kermavaahtoa. Laitoin jääkaappiin vetäytymään.



Kermavaahdolla vuorattu kakku kuorrutusta odottaen



Värjäsin tosiaan valkoisen marsipaanin kaakaojauheella (huh huh kun työlästä) ja kaulin sen ohueksi levyksi. Yleiskoneella sen saa myös värjättyä (taikinakoukulla), mutta en jaksanut alkaa kaivaa sitä esiin. Kumaisin kaulitun marsipaanin kakun päälle ja leikkasin muotoon. Äidillä oli niksi, miten saa kävyn suomut leikattua, nimittäin pitämällä saksia mahdollisimman vaakatasossa ja sitten KLIPS ja suomu leikattu! Leikkasin niitä aika monta pitkin kakkua, melko suorassa linjassa edestä taakse. Tässä vaiheessa isä hiippaili uudelleen keittiöön ja näki kakun pöydällä. No, yllätys ehkä meni siinä, mutta sitten hänellä ainakin oli jotain, joka huomisaamulla häntä odottaa:). Laitin kakun kupuun yöksi ja pienen kipon, jossa suolaa, viereen kuvun sisälle. Se estää marsipaanin hikoilun!

Nyt on marsipaani levitetty päälle



Ja käpyjen suomut leikattu

Aamulla sitten joimme isänpäiväkahvit ja voi kun isä oli yllättynyt käpykakusta. "Milloin tuon ehditte kaupasta hakea". Hän onkin aina ollut niiin vitsikäs ^^. Kakku oli todella onnistunut, isäkin sanoi tykkäävänsä oikein kovin. :)  Helposti leipomoiden valmiit kakut ovat teollisesti tuotettuna makeampia ja siksi maustoin tarkoituksella täytteet vähällä sokerimäärällä, koska marsipaani ja vadelmahillo jo itsessään ovat niin makeita. 



Valmis käpykakku aamiaispöydässä

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille. Kohtahan saa jo laittaa jouluvaloja. No, minä en kuitenkaan ihan vielä, ajattelin odottaa ensimmäiseen adventtiin. Isänpäivän kunniaksi jaan meidän perheen foton tässä. 

Tämä on Emman ja Matun häistä muutama vuosi sitten. Isä ja minä vasemmalla. Ja muut sitten meidän vieressä. Kiitos isä, että olet olemassa! :)

Adios! XXX

1 kommentti: